Vietimme viikonlopun Iringassa, joka on vajaan 200 000
asukkaan kaupunki n. 200 km Ilembulasta.
Taitoimme matkaa Pasasen Leenan johdolla hänen maastoautollaan.
Täkäläisissä tieolosuhteissa korkea maavara ja neliveto ovat todella tarpeen!!
Matkalla poikkesimme Inukan kehitysvammaisten
kuntoutuskeskuksessa. Tämä Tansanian oloissa ainutlaatuinen kuntoutuskeskus on
syntynyt italialaisen Stefanon haaveesta perustaa Tansaniaan kehitysvammaisille
lapsille suunnattu kuntoutuskeskus. Vammaisen lapsen asema täällä on olematon.
N. 25 % isistä hylkää perheen, kun syntyy vammainen lapsi, lapsia
surmataan, piilotellaan ja hylätään. Sefanon projektissa ensinnäkin kylistä on
etsitty vammaisia lapsia ja sittemmin suunniteltu heidän kuntoutuksensa.
Kuntoutuksen tueksi on kyliin perustettu fysioterapiayksiköitä, joissa
paikalliset koulutetut ”fysioterapeutit” kuntouttavat lapsia kahdesti viikossa.
Lisäksi perhe saa kerran vuodessa viikon kuntoutusjakson keskuksessa ja
tarvittaessa räätälöidään lapsen tarpeisiin erilaisia apuvälineitä. Keskus on
perustettu 2009 ja vähitellen toiminta on varojen puitteissa laajentunut.
Iringassa tutustuimme toiseen vammaisille englantilaisten
hyväntekeväisyysvaroin perustettuun toimintaan. Iringassa toimii Neema Craft-käsityökeskus,
jossa kehitysvammaiset/aistivammaiset (kuuro, Sokea) valmistavat
kierrätysmateriaaleista tekstiilejä, koruja, kasseja, lamppuja yms. Lisäksi
keskuksessa on kahvila, jonka lähes kaikki työntekijät ovat kuuroja, tilaaminen
hoidetaan siis kirjoittamalla. Ko. keskus on antanut monelle vammaiselle
ihmisarvon takaisin ja osan nostanut pois kerjäämästä. Lisäksi tuotteet ovat
laadukkaita ja ideat nerokkaita. Kauppaan upposikin kohtuudella rahaa, mutta
tuliaiset tuli hankittua!
Iringassa myös humputeltiin, kynsistudioon tuli hieman vilskettä. kun kuusi mzungu-naista tuli varpaankynsien laittoon! |
Takana siis mukava viikonloppureissu!
Hyvää Vappua
kaikille!!!
Kiitos kuulumisista. Mukava seurata blogiasi, kun olemme nyt olleet pari viikkoa Suomessa Tansaniasta.
VastaaPoista